”Jos kehollinen stressi on vakava, kannattaa harkita puhumista terapeutin kanssa.”
Olen täysin eri mieltä.
Olen itse herkkä reagoimaan stressiin, ja reagoin siihen nimenomaan kehollisesti. Ajatukseni voivat pysyä kirkkaina ja mielialani hyvänä vielä rajussa ja pitkittyneessäkin kuormituksessa, mutta kehoni oireilee stressistä herkästi ja voimakkaasti.
Olenkin siksi pitkään perehtynyt keholliseen stressiin ja sen helpottamisen tapoihin.
Yhden tylsän bussimatkan aikana ajattelin kokeilla mitä tekoäly osaa kertoa aiheesta. Pyysin ChatGPT -palvelua kertomaan kehollisesta stressistä.
Alku oli lupaavan: ”Kehollinen stressi voi vaikuttaa meihin kaikkiin. Kehollinen stressi on reaktio, jonka kehomme antaa, kun olemme jännittyneitä tai ahdistuneita. Pitkittynyt kehollinen stressi tarkoittaa tilannetta, jossa kehosi on jatkuvasti jännittynyt ja stressaantunut. Tämä voi johtua esimerkiksi työstressistä, perheongelmista tai terveysongelmista.”
Pyysin tekoälyä myös kertomaan miten kehollista stressiä voi hoitaa. Tässä kohtaa se suositteli ensin kokeilemaan joogaa ja muita rentouttavia harjoituksia, ja sen jälkeen… Oh my…
”Jos kehollinen stressi on vakava, kannattaa harkita puhumista terapeutin kanssa.”
Turhauduin. Ensimmäinen ajatukseni oli, että kylläpä tekoäly on hölmö kun se ei muita hoitokeinoja osaa tarjota. Mutta eihän se tekoälyn vika ole. Sehän vain toistaa sisältöä jota ihmiset ovat tuottaneet. Ja me ihmisethän olemme kovin innokkaita suosittelemaan terapiaa ratkaisuksi lähes kaikkeen.
Älä ymmärrä väärin – minulla ei ole mitään terapiaa vastaan. Olen itsekin hyötynyt mm. psykoterapiasta, toipuessani aikanaan vaikeasta masennuksesta. Mutta onko terapeutin kanssa puhuminen ratkaisu kaikkeen? Ei.
Onko puhuminen tai keskustelu ratkaisu keholliseen stressiin? Ei!
Puhuminen ja keskusteleminen ovat hyviä tapoja käsitellä tunteita ja ajatuksia, mutta ne eivät ole tehokkaita hoitamaan kehollista stressiä. Kehollista stressiä on tärkeää hoitaa aina kehon kautta.
Kehollista stressiä voi helpottaa omin avuin esimerkiksi syvähengityksen, joogan tai muun lempeän liikkeen kautta. Ne kuitenkin vaativat aktiivista tekemistä, ja silloin kun keho ja mieli ovat hyvin kuormittuneita tai voimavarat ovat vähissä, mihinkään aktiiviseen tekemiseen on vaikea tarttua. Myös jos mieli on voimakkaasti suorittamisen moodissa, lempeästäkin liikkumisesta tulee helposti vain yksi suoritettava tehtävä lisää, eikä se silloin tue palautumista eikä stressin helpottamista.
Itse löysin aikanaan vakavasta uupumuksesta toipumisen avuksi Brain Relief -hoidon. Sittemmin olen saanut itse tuoda tällä hoidolla helpotusta ja hyvää oloa ehkä jo sadoille asiakkailleni. Lukuisat asiakkaani ovat kuvailleet, miten hoidossa on parasta juuri se ettei tarvitse itse tehdä mitään. Ei tarvitse suorittaa, ei liikkua, eikä puhua. Ei tarvitse edes yrittää tietoisesti rentoutua, sillä se vasta onkin vaikeaa silloin kun stressi on päällä ja vireystila korkealla.
Hoito rentouttaa vaikuttamalla suoraa hermoston toimintaan. Kosketus on hyvin lempeä tapa ikään kuin vaivihkaa havahduttaa kehoa antamaan periksi jännityksistä ja rentoutumaan. Kun keho rentoutuu, rauhoittuu myös mieli. Moni kuvaa, miten hoidon alkupuolella tuhannet ajatukset vielä pyörivät mielessä, mutta miten ne sitten huomaamatta hidastuvat ja ikään kuin hiipuvat taustalle. Mieli rauhoittuu kun keho rauhoittuu, ja hoidon jälkeen olo on tasapainoinen.
Tunteista ja ajatuksista on tärkeää puhua, mutta muista että kehosi tarvitsee myös huomiota ja hoitoa, jotta voit tuntea olosi hyväksi.