Kun joku sanoo ettei hänellä ole juurikaan stressiä, tai että hän kyllä nukkuu hyvin, saatan kysyä että mistä tiedät tämän. Kysymys usein hämmentää. ”No kyllähän minä sen tunnen.”
Eikö se muka riitä? Totta kai se voi riittää. Mutta voin kertoa myös esimerkin omasta elämästäni. Minulla meni vuosia ymmärtää, että jaksamiseni ei ollutkaan niin hyvässä tasapainossa kuin kuvittelin.
Elin yli 30-vuotiaaksi ajatellen, että voimavarani ovat hyvin tasapainossa, nukun hyvin ja palaudun ihan riittävästi. Kunnes uuvuin vakavasti. Olin aina vain päättänyt että minä jaksan. Ja kun määrätietoinen, kovatempoista arkea elävä suorittaja jotain päättää, siinä ei paljon kehon viestejä kuunnella. Kyllä minun kehoni yritti kertoa univajeesta, palautumisvajeesta ja väsymyksestä. Minä en vain osannut kuunnella sitä.
Pysäyttävä hyvinvointianalyysi
En tainnut koskaan edes miettiä, olisiko jaksamiselle muka jokin vaihtoehto. Minut pysäytti vasta uupumus. Ja kun uupumukseni jälkeen luulin jo toipuneeni, minut pysäytti uudelleen data.
Muistan kun vuosia sitten tein ensimmäisen Firstbeat -hyvinvointianalyysini suurin odotuksin. Olin aidosti yllättynyt kun tulos olikin todella karu. Stressitasoni olivat todella korkeat, en palautunut päiväaikana ollenkaan, nukuin liian vähän ja varsinkin uneni palauttavuus oli todella surullisella tasolla. Stressasin myös unissani.
Tiesin, että analyysi on luotettava ja arvostettu, mutten silti ottanut sitä oikein tosissani. Yksittäisen analyysin heikko tulos oli helppo selittää mittausjaksolle osuneella poikkeuksellisen stressaavalla ajankohdalla. Myöhemmin tein uuden mittauksen ja odotin siitä erinomaisia tuloksia, mutta järkytyin taas. Uusi analyysi näytti aivan yhtä karuja lukuja. Oli pakko uskoa, että oma kokemukseni hyvinvoinnistani ei vastaa todellisuutta.
Myöhemmin hankin Oura- älysormuksen, ja myös sen data oli karua. Sormus mittaa mm. leposykettä ja sykevälivaihtelua joka ikinen yö, viikosta toiseen, eikä data antanut enää tilaa selityksille ja itsepetokselle. En edelleenkään palautunut riittävästi ja stressitasoni olivat pilvissä.
Data kehon kuuntelun apuna
Jouduin tunnustamaan, että minusta oli kasvanut itsepetoksen mestari. Jos tiedossa oli tiukka ja hektinen työpäivä, totesin aamulla herättyäni että olen nukkunut tosi hyvin ja olen täynnä energiaa. Valmiina päivään! Oikeasti olin nukkunut levottomasti, heräillyt ja stressannut, mutta huijasin itseäni niin tehokkaasti että onnistuin ohittamaan kaikki väsymyksestä kertovan kehoni viestit.
En osannut kuunnella kehoni viestejä ollenkaan. En tunnistanut omaa vireystilaani. En tiennyt olinko nukkunut hyvin vai huonosti. Jouduin oikeasti aloittaman kehoni kuuntelun ja tuntemusteni tulkinnan aivan alusta.
Aloin harjoitella älysormuksen ja älykellon datan avulla. Aamuisin kuulostelin ensin vireystilaani ja voimavarojani, ja tarkistin sitten miten hyvin omat tuntemukseni osuivat yksiin sormuksen arvioon voimavaroistani. Päivän aikana pysähdyin hengittelemään ja tarkastelemaan oloani ja jaksamistani, ja sitä kuinka korkealla stressitasoni ovat. Sitten tarkistin miten älykelloni arvioi tilanteen.
Aluksi arviot eivät osuneet kovinkaan hyvin yksiin. Laite kehotti ottamaan iisisti ja pitämään lepopäivän, vaikka takaraivossani jyskytti että pitäisi päästä salille tai juoksemaan. Alkuun ohitin nämä laitteiden viestit ja vain naureskelin laitteiden muka huonoille algoritmeille. Mutta vähitellen, kun aloin ottaa datan tosissani ja toimia sen mukaisesti, tilanne alkoi vähän vähältä muuttua.
Oliko kyse siitä että älylaitteiden algoritmi alkoi ymmärtää kehoani paremmin, vai siitä että oman kehoyhteyteni oli parantunut? Olisi taas helppo syyttää epätäydellistä teknologiaa, mutta oikeasti aloin huomata että olen alkanut oppia jotain. Aiemmin olin tulkinnut univajeen aiheuttaman väsymyksen vain saamattomuudeksi ja piiskannut itseni urheilemaan että virkistyn, mutta nyt huomasin miten rauhallinen kävely ja kirjan lukeminen kohensivatkin nuutunutta oloa paljon paremmin.
Tänä päivänä nuo edellä kuvaamani tilanteet kuulostavan aivan pöhköiltä. Miten olenkaan voinut olla noin puuaivo! Harjoittelu vei vuosia. Se vaati myös paljon aktiivista opiskelua, uusi työkaluja ja helkkaristi harjoittelua. Mutta se on kannattanut.
Mittaan ja seuraan hyvinvointidataa edelleen, mutta hyvin harvoin tulokset pääsevät enää yllättämään. Osaan jo itsekin tunnistaa saman mitä data kertoo. Ourasta seuraan lähinnä pitkän aikavälin trendejä. Firstbeat Life -mittauksia teen erilaisissa tilanteissa seuratakseni miten kehoni reagoi esimerkiksi koulutusviikonloppuun, treenitaukoon tai poikkeuksellisen kuormittavaan työviikkoon. Edelleen tuosta datasta on hyötyä ja opin jatkuvasti lisää itsestäni.
Uskallatko sinä selvittää miten voit, ihan oikeasti?
Millainen stressitasosi on oikeasti, miten hyvin palaudut, ja kuinka palauttavaa yöunesi on? Kuinka hyvä kunto sinulla on, millainen kuntotasosi on suhteessa vertaisryhmääsi ja kuinka kehittävää liikuntasi on?
Kysyn tätä ihmisiltä silloin tällöin. Aika usein vastaus on: ”enpä tiedä haluanko tietää” tai ”en ehkä uskalla testata”.
Toisaalta tämä on ymmärrettävää. Vaikka tietäisit jo, että tilanteeseesi ei ehkä ole aivan optimaalinen, totuus voi olla vielä houkuttelevaa unohtaa. ”Tämä kiire helpottaa pian.” ”Kohta on loma ja sitten mä lepään ja palaudun.”
Mutta mikä on pahinta mitä voisi tapahtua?
Saattaisit joutua huomaamaan että stressitasosi on niin korkealla että se ei ole sinulle hyväksi. Se taas saattaisi johtaa siihen ettet enää pysty ohittamaan asiaa, vaan teet sille jotain. (Vihdoin!)
Tai saattaisit huomata että oikeasti tarvitsetkin vähän enemmän unta kuin mitä nyt saat. Jos lisäisit yöuniasi, alkaisit voida paremmin ja jopa eläisin pidempään ja terveempänä.
Tai saattaisit yllättyä positiivisesti. Saattaisit vaikka huomata, että vaikka yöunesi jäävät hieman lyhyiksi, palaudut kuitenkin yön aikana erittäin hyvin. Oletkin aivan turhaan stressannut lyhyistä yöunista!
Saattaisit myös huomata minkälaiset työtehtävät sinua oikeasti kuormittavat, ja yhtä hyvin saattaisit löytää työpäivistäsi ja vapaa-ajastasi sellaista tekemistä joka onkin oikeasti palauttavaa, eikä kuormittavaa.
Saattaisit myös löytää aivan uusia tapoja palautumiseen, tai vaikka liikunnan lisäämiseen arjessa.
Tieto ei lisää tuskaa
Oma kokemukseeni, on että kaikkein kuormittavinta on epätietoisuus, epävarmuus ja odottaminen. Tieto ei tässä tapauksessa useinkaan lisää tuskaa, vaan se voi tehdä usein juuri päinvastoin.
Tieto auttaa asettamaan tavoitteita. Tieto auttaa myös seuraamaan edistymistä ja todentamaan muutoksia ja kehitystä.
Kun olet valmis selvittämään miten ihan oikeasti voit, ota yhteyttä. Pääset aloittamaan Firstbeat Life -palvelun käytön parissa päivässä. Autan sinua mittaamisessa, tulosten ymmärtämisessä ja tulkinnassa, ja autan sinua myös asettamaan sinulle sopivia hyvinvoinnin tavoitteita sekä työskentelemään järkevästi niiden saavuttamiseksi.